Kasvatuksen inspiraation puheenvuorot ja työpajat

#partiokasvatus #partioscout

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter Ry järjesti Kasvatuksen inspiraatio-tapahtuman, jonka teemana oli “Järjestöt ovat nuorten merkittäviä kasvuympäristöjä” ja seminaarin avulla pyrittiin löytämään vastauksia kysymykseen, mikä on järjestöjen rooli oheiskasvattajana ja mihin niiden tulisi tulevaisuudessa varautua osana tätä roolia? Partio Suomen suurimpana nuorisojärjestönä on luontainen taho avaamaan keskustelua järjestöjen roolista nuorten osaamisen rakentajana ja merkittävänä oheiskasvattajana. Päivä koostui kuudesta asiantuntija-alustuksesta sekä iltapäivällä pidetyistä viidestä työpajasta, joissa konkretisoitiin toiminnallisesti työskennellen seminaarin teemaa.

Aamupäivän puheenvuorot

Seminaarin avasi partiokasvatuksesta vastaava SP:n hallituksen jäsen Viljami Hätönen kuvaten seminaarin tavoitteita ja teemaa. Ensimmäisen varsinaisen asiantuntijapuheenvuoron piti Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksikönjohtaja Sirkka-Liisa Kärki. OPH:n tervehdyspuheessaan seminaariyleisölle Kärki painotti partiossa hankitun osaamisen dokumentoinnin merkitystä. “Dokumentointi pitää toteuttaa osaamisen kuvauksena, eli millaisia osaamisen alueita ja kykyjä on koulutuksissa, pesteissä ja projekteissa on syntynyt. Suomessa ei vielä riittävän hyvin saada non-formaalisti hankittua osaamista tunnistettua ja tunnustettua.” Tämä on ajankohtainen ja kaikkien yhteinen tavoite. Kärki myös haastoi partion tekemään enemmän asioita yhdessä koulujen kanssa kysymällä että mitä kaikkea partio voi tehdä koulujen ja oppilaitosten kanssa yhdessä. Tarve olisi ainakin pedagogiikan yhteisessä kehittämisessä muun muassa hyvien kokemuksellisten toimintamallien keksimisessä ja opiskelijoiden tukemisessa opintojen aikana.

www.oph.fi

Seminaarin toisena puhujana oli nuorisotutkimusverkostosta nuorisotutkija Sanna Aaltonen. Hänen tutkimuksensa mukaan kouluvaikeutta kokeneet lapset ja nuoret olisivat halunneet tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, ei vain kouluvaikeuksiensa kautta. Tutkijan mukaan vapaa-aika nousee esiin tilana, joka tuo esiin onnistumisen kokemuksia. Tutkimuksessaan toteutetussa 9.-luokkalaisten haastattelussa esiin nousi ns. mopopuhe. Omien onnistuneiden moponkorjauskokemusten kautta nuori rohkaistui kertomaan myös muusta osaamisestaan. Aaltonen kehotti aikuisia muistamaan oman esimerkkinsä tärkeyden: ”Toisten kunnioittamisen opettelu tapahtuu arjessa. Nuoret havainnoivat aikuisia koko ajan.” Mihin järjestöjen sitten tulisi varautua osana oheiskasvattajan roolia? Aaltosen mukaan yhteiskunnallisten muutosten tunnistaminen ja haitallisiin lieveilmiöihin reagoiminen, eriarvoisuuteen vaikuttaminen ja ylisukupolviseen köyhyyteen puuttuminen sekä omien asenteiden kriittinen tarkastelu ovat järjestöissä tärkeitä lähtökohtia.

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/

Hyvänä teemallisena jatkumona Aaltosen jälkeen oli Suomen Partiolaisten kasvatuskoordinaattori Anni Pellikka aiheellaan vähemmistöryhmät ja non-formaali oppiminen. Pellikka kuvasi puheenvuoronsa aluksi järjestöjen nykytilaa, ilmiöitä ja mahdollisia ongelmakohtia, joita saattavat olla esimerkiksi: sitoutumisen puute, toiminnan edistäminen ei koske kaikkia tasoja, resurssien puute, kuvitelma ylivoimaisuudesta, turvallisuusalue jolta ei haluta liikahtaa sekä yleinen toteamus, että näin on aina tehty. Pellikka muistutti järjestöjä rohkeasti oppimaan uutta esimerkiksi uusien toimintaympäristöjen ja niihin liittyvien kumppanuuksien kautta (koulut, järjestöt, työelämä…), hallittujen riskien ottamista uusiin innovaatioihin, yhteisöllisen suunnittelun laajentaminen, laatuajattelun tuomisella tiiviisti mukaan toiminnan kehittämiseen sekä korostamalla yhteistä tekijyyttä ja avoimuutta.

Videot:

https://www.youtube.com/watch?v=2DAKXh9TVx4

https://www.youtube.com/watch?v=H5WVkepCsuA

Kimmo Mäki

Kimmo Mäki puhuu opinnollistamisesta Kasvatuksen inspiraatiossa.

Partion pedagogisista yhteiskumppaneista seminaariin oli kutsuttu puhumaan asiantuntijat Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta sekä Yrityskylästä. Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Kimmo Mäki puhui osaamispuheen tuomisen tärkeydestä partioon. Partion, oppilaitoksen ja opiskelijan tulisi olla aina välillä hetkellisesti samassa osaamispuheessa. Tärkeää olisi partiotoiminnan sanallistaminen ja näyttäminen osaamisena. (Lohdullista siis, että myös opettajankoulutuksessa mietitään samoja asioita kuin partiossa eli kuinka epävirallista oppimista voisi paremmin tunnustaa virallisessa koulutuksessa.) Puheenvuorossaan Mäki, kuten OPH:n Kärkikin, piti tärkeänä partiossa hankitun osaamisen dokumentointia. ”Tulevaisuuden osaajat osaavat sanallistaa ja tunnistaa osaamistaan.” Entäpä meillä järjestöissä?  Osaavatko myös Pekka ja Pirkko Partiolainen?

Tulevaisuuden osaajat: (Kimmo Mäen esityksen mukaan)

  • Sanallistavat osaamistaan…
  • Jakavat ajattelu- ja toimintatapojaan…
  • Perustelevat arvolähtökohtiaan…
  • Tunnistavat osaamistaan ja tiedostavat vahvuuksiaan…
  • Yhdistävät työn ja uuden oppimisen…
  • Määrittelevät työtään ja identiteettiään…
  • Kehittelevät ja jakavat ideoitaan yhdessä…
  • Ylittävät rajoja ja toimivat verkostoissa…
  • Osaavat kohdata epävarmuutta…
  • Osaavat kuvitella tulevaisuuksia…

www.haaga-helia.fi

Yrityskylän johtaja Tomi Alakoski toi puheenvuorossaan esille lasten oppimiskokemuksia Yrityskylävierailun aikana. Yrityskylässä nuori oppii erityisesti asiakaspalvelua ja mikä tärkeintä, onnistumisen kokemukset painottuvat oppilaiden vastauksissa.  Juuri se seikka, joka muun muassa nuorisotutkija Aaltosen mukaan olisi tärkeää varmistaa lasten ja nuorten non-formaalissa ja formaalissa kasvatustoiminnassa. Onnistumiskokemusten merkitys on korostunut myös Timo Sinivuoren harrastusmotiiveja käsitelleessä väitöskirjassa.

http://yrityskyla.fi/wordpress/

Jouko Kaaja

Missä muutos, siellä projekti. Jouko Kaaja, Projektiyhdistys ry

Seminaarin viimeisen asiantuntijapuheenvuoron piti Suomen Projektiyhdistyksen johtaja Jouko Kaaja. Puheenvuoronsa alussa Kaaja kehoitti jokaista läsnäolevaa miettimään niitä projekteja, joissa on tai on lähiaikoina ollut mukana. Tuli todettua että käytännössä jokainen on mukana jossain projektissa mutta mikä on projektiosaamisen laatu? Projektiyhdistys järjestää projektitoimijoille koulutusta neliportaisen sertifiointijärjestelmän avulla. Sertfiointi yksi merkittävä tapa lisätä organisaatioissa projektiosaamista ja vahvistaa näin myös projektien laatua. Toinen keskeinen näkökulma puheenvuorossa oli se, että projekteissa tapahtuva oppiminen ja osaaminen pitää tehdä näkyväksi. Näin hän tuli viitanneeksi samaan keskeiseen seikkaan, eli osaamisen dokumentointiin, josta seminaarissa puhuivat aiemmin jo OPH:n Kärki sekä Haaga-Helian Mäki. Oman puheenvuoronsa Kaaja kiteytti toteamalla, että Projektiosaamisesta pitäisi tulla jokaiselle kansalaistaito!

http://www.pry.fi/


Iltapäivän työpajat

Oman oppimisen sanallistaminen Youthpassin avulla

Jutta Kivimäki, CIMO, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

Youth Pass on todistus, työkalu ja verkkopalvelu (youthpass.eu). Sen avulla on tarkoitus sanallistaa projekteissa opittuja taitoja ja konkretisoida osaamista myöntämällä todistus. Tarkoituksena ei ole korvata oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimista vaan ennemminkin olla hyvä lisä jo opittuun. Youth Pass on oiva apu reflektoidessa omaa oppimista, se auttaa tunnistamaan omaa osaamista. Tätä tietoisuutta omasta osaamisesta, ja siitä kertovaa todistusta nuori voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.

Toistaiseksi Youth Pass on Suomessa käytössä vain CIMO:n koordinoimissa EU:n Erasmus+ (ent. Youth in Action) -projekteissa. Ajatuksena on kuitenkin levittää tätä hyvää konseptia. Työpajassa pohdimme miten voisimme hyödyntää Youth Passia partiossa opittujen taitojen tunnistamisessa ja sanallistamisessa. Kävimme läpi kahdeksan avainosaamisaluetta, joita Youth Passissa käytetään ja pohdimme mitä partiossa opittavia taitoja nämä osa-alueet edustavat.

Partiossa nuoret oppivat paljon erilaisia asioita, mutta eivät välttämättä aina tajua tuoda osaamistaan esiin. Youth Passin avulla näitä asioita pohtiessa voi itse ymmärtää mitä on oppinut. Tämä työkalu voisi olla tarpeellinen myös partiossa. Jäämme innolla odottamaan jatkoa.

Kahdeksan avainosaamisaluetta ja muutamia esimerkkejä mitä partiossa niihin liittyen oppii:

1. Viestintä äidinkielellä
haastattelujen antaminen, ei:n sanominen, lehtijutun kirjoittaminen, hakemusten kirjoittaminen, viestintä eri kanavissa, tapahtumakutsujen teko
2. Viestintä vierailla kielillä
kielitaito, uskallus toimia erilaisten ihmisten kanssa, kansainvälisen yhteisön jäsen
3. Oppimistaidot (learning to learn)
riskinottotaito, uudistumiskyky, avoimuus, itsensä ylittäminen ja erilaiset oppimismenetelmät  (mikä toimii minulle, mikä muille)
4. Aloitekyky ja yrittäjyys
Organisointi, projektin johtaminen, projekti hallinto, ryhmänjohtamistaidot
5. Digitaaliset taidot
Lippukunnan lehden teko, taittaminen, somen käyttö viestinnässä, radioamatööritaidot
6. Sosiaaliset ja kansalaistaidot
aktiivinen kansalaisuus, ryhmätyöskentelytaidot
7. Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot
oman alueen tuntemus, järjestön eri tasojen ymmärtäminen (lpk, piiri, SP-FS, maailmanjärjestöt)
8. Matemaattinen osaaminen, perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla
kartan lukeminen ja suunnistus, ruokamäärien laskeminen, budjetin tekeminen

https://www.youthpass.eu/fi/


Kokemuksellinen oppiminen Yrityskylässä – Partion ja Yrityskylän yhteistyön kehittäminen

Minna Ala-Outinen, TAT ja Suvi Kantoluoto, Suomen Partiolaiset

Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.
Yrityskylän ja partiolaisten yhteistyö käynnistyi kesällä 2014 partiolaisten Suurjuhlassa. Juhlassa Yrityskylä tarjosi noin 2000 vaeltajalle ja tarpojalle ohjelmapolun, jolla ratkottiin yritysmaailman haasteita. Nyt partion ja Yrityskylän yhteistyötä halutaan jatkaa ja sen muotoja suunnitellaan. Yhtenä yhteistyömuotona nähdään mahdollisena tarpojille järjestettävät koloillat Yrityskylässä ja tätä haastetta ratkottiin Yrityskylän ja partion yhteisessä työpajassa.

Työpajaan osallistui niin partiolaisia kuin ei vielä –partiolaisiakin. Haastetta lähestyttiin pala kerrallaan 10 minuutin tehokkailla mietintäajoilla. Ryhmän työstämä koloilta laventui kokonaiseksi toimintapäiväksi, jonka teemoja olisivat ekologisuus ja eettisyys. Toimintapäivän lisäksi tarpojat käsittelevät aihetta yhdessä koloillassa ennen Yrityskyläpäivää ja 1-2 illassa vierailun jälkeen.  Syntyi siis ajatus kokonaisuudesta, joka pohjustetaan ja päätetään omalla kololla ja jonka huipentumana on päivä Yrityskylässä.

yrityskylä

Yrityskylän nettiuutinen:

http://yrityskyla.fi/wordpress/yrityskylan-ja-partion-yhteistyo-laajenee-koloiltoihin/


Mihin SP-FS tarvitsee Turvallisesti yhdessä -ohjetta?

Jutta Huovinen, Jenna Honkanen, Kaisa Pasanen, Suomen Partiolaiset

Työpajassa käsiteltiin pain käyttöön otettavaa Turvallisesti yhdessä –ohjetta, pohdittiin siihen liittyviä mahdollisia tilanteita lippukunnissa ja saatiin vastauksia osallistujien kysymyksiin.

Turvallisesti yhdessä –ohjeen keskiössä on ennaltaehkäisy, joka koostuu neljästä osa-alueesta:

1. parijohtajuus

  • suositus kaikessa ryhmätoiminnassa

2. turva-aikuiset

    • 1-2 nimettyä yli 18v. henkilöä jokaisessa lippukunnassa
    • tuntee ohjeen ja toimintaohjeet mahdollisissa tilanteissa
    • lippukunnanjohtaja, jos lippukunta ei erikseen nimeä toista henkilöä
    • työpajassa toivoimme määräaikaa turva-aikuisten nimeämiselle

3. verkkokurssi Moodleen

      • tavoitteena että kaikki yli 18 –vuotiaat ja ryhmien johtajat suorittavat
      •  ajatuksena on että suorittaminen kestää noin 1,5h
      • aukeaa 1.1.2015
      • pitää olla suoritettu kaikilla Finnjamboree 2016 –leirille johtajatehtäviin tulevilla ennen leiriä
      • jatkossa moduuliksi koulutusjärjestelmään, voidaan suorittaa eri kurssien yhteydessä
      • tarkoitus päivittää 5 vuoden välein ja suoritus on siihen asti voimassa

4. rikostaustan selvitys

        • rikostaustaryhmä tehnyt ohjeistuksen
        • laki ei ole velvoittava
        • koskee vain uusia pestauksia
        • ennaltaehkäisy edelleen tärkeintä: tehdään vain kun ryhtyy ainoaksi vetäjäksi, toiminta on säännöllistä ja kestää vähintään vuoden

Tulevaisuus:

          • nyt tehdään ohjeen kielenhuoltoa ja käännöstä. Seuraavaksi taitto
          • Hämeestä 5 pilottilippukuntaa
          • verkkokurssi auki 1.1.2015
          • Ohjeen viestimistä lippukuntiin
          • turvataidot osaksi partio-ohjelmaa jatkossa?
          • tärkeää on että piirityöntekijät ovat koulutettuja ja tietävät roolinsa ja tehtävänsä.
          • tulevaisuudessa mahdollisesti myös case -pankki

”Partiolla on tärkeä rooli turvallisen kasvuympäristön luomisessa. Kuinka kehitetään ja varmistetaan se olematta sosiaalityöntekijöitä?”


Suurleiri partiokasvatuksen välineenä

Lauri “Unski” Untamo, Maria “Kerttu” Nikkari, Suomen Partiolaiset

leiri

Finnjamboree projektin tavoitteet:

Projekti kasvattaa ja kehittää osallistujiaan ja tekijöitään

  • Leirillä ja ennen leiriä tehtävät aktiviteetit suunnitellaan jokaisen ikäkauden omien kasvatustavoitteiden pohjalta
  • Jokainen saa projektin kaikissa vaiheissa tukea kokeneemmalta partiolaiselta

Projekti kehittää partion sisäistä ja ulkoista kuvaa

Projekti lisää avoimuutta, yhteistyötä ja kumppanuutta partion sisällä ja ulospäin.

  • Lippukunnat osallistuvat jo ennen leiriä (Etkot)
  • Leirille on mahdollisimman helppo osallistua
  • Leirille osallistuu merkittävä määrä kansainvälisiä partiolaisia

Projekti tukee partion strategiaa

  • Projekti toteuttaa järjestön ja partiopiirien strategisia tavoitteita

Keskustelussa nousseita asioita:

  1. Jokaiselle ikäkaudelle tarjotaan projektin puitteissa omien kasvatustavoitteiden mukainen elämys.
  2. Osallistujan pitää osata kertoa mitä on oppinut ja kokenut.
  3. Projektin aikana syntyy uusia aktiviteetteja partio-ohjelmaan, tai niiden toteutusvinkkejä.
  4. Jokaiselle pestatulle tarjotaan vähän liian isot saappaat. Niihin kasvetaan projektin aikana.
  5. Kaikille pestatuille tarjotaan kokeneemman partiojohtajan tuki.

peukku

http://www.finnjamboree.fi/etusivu/


Järjestöissä opitun hyödyntäminen ammatillisissa opinnoissa. Case: Haaga-Helia

Timo Sinivuori, Suomen Partiolaiset, Kimmo Mäki, Haaga-Helia

Työpajassa osallistujia pyydettiin valitsemaan pyykkinarulla roikkuvista myyteistä yksi myytti / ryhmä ja kuvaamaan myyttiä ylläpitäviä tekijöitä sekä myyttiä kaatavia tekijöitä fläppipaperille noin 30 minuutin aikana. Yhteisessä purussa ryhmät esittivät valistuneet arvauksensa myytin kohtalosta perusteluineen. Lopuksi käytiin kokoava keskustelu myyttien tilasta tämän päivän partioyhteisössä. Alla oleviin taulukoihin on koottu myytinmurron tulokset.

Myytti-Partiolainen ei ole dokumentoinut

Myytti-Oppilaitosten opettajilla

Myytti-Partiotoiminnassa ei ole aikaa

 


Tapahtuman tekijät:

Timo Sinivuori, kasvatusjohtaja
Laura Kalervo, kasvatuskoordinaattori
Suvi Kantoluoto, kasvatuskoordinaattori
Anni Pellikka, kasvatuskoordinaattori
Annika Jouhki, kasvukoordinaattori
Katriina Kuusela, kansainvälisten asioiden koordinaattori
Aapo Kiilunen, tiedonhallintakoordinaattori
Tarja Toikka, koulutussuunnittelija
Hanna Rutila, harjoittelija, kv-asiat


Videot

Tapahtuma tallennettiin videolle Bambuserissa. Videon laatu on vaihtelevaa, mutta voit katsoa klippejä http://bambuser.com/channel/Partioscout

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *